maanantai 6. tammikuuta 2014

Husaari 20-vuotisjuhlaolut


Bryggeri on siis pääkaupunkimme tuorein toimija oluen saralla sen avattua ovensa tämän vuoden keväällä. Paria panimon olutta olenkin jo ehtinyt maistamaan, kiitos siitä kuuluu uskollisille kuriireilleni Helsingin päässä. Tällä kertaa myös hovikokin roolia täyttävä ystäväni Lauri nouti minulle pullollisen tätä ”vintage-brown alea”, Husaaria, jonka hän omakätisesti minulle toimitti kellarin pimeyteen. Myöhemmin tosin huomasin, että löytyisihän tuota ihan hyvällä laajuudella myös Jyväskylän ruokakauppojenkin hyllyistä. Ei se mitään, se on vain positiivista että olut liikkuu ja tarjontaa on!

Vaikka Bryggeri onkin panimona varsin tuore, ei voida Husaarista sanoa samaa. Sen juuret juontavat nimittäin 20-vuoden taakse Lappeenrantaan. 2010-luvun Husaari onkin valmistettu alkuperäisellä reseptillä Rakuuna Oluen kaksikymmenvuotistaipaleen kunniaksi – hiivakantakin on sitä alkuperäistä, sillä VTT on säilönyt sitä pankissaan vuodesta 1994 lähtien! Erona alkuperäiseen on tällä kertaa suodattamattomuus, alkuperäisen Husaarin ollessa suodatetun kirkas. Bryggerin panimomestari Mathias Hüffner sai VTT:ltä 270g hiivaa ja hän yöpyikin sen kanssa panimolla varmistaakseen, että sen kasvatuksesta saataisiin riittävä määrä oluen valmistukseen. Itse valmistuksessa hänellä oli apunaan Husaari-oluen alku-äiti, panimomestari Pirkko Näätänen. Husaaria valmistettiin nyt 3000-litraa ja siitä valtaosa levisikin pullotavarana kauppojen hyllyihin.

Oluen nimi viittaa sukulaiskielemme unkarin sanoista Husz (20) ja aR (palkka) polveutuvaan sanaan, joka on kevyen ratsuväen sotilaista käytetty nimitys. Husaareita on ollut Euroopan armeijoissa 1400-luvulta lähtien. Kuten nimikin, on myös näiden ”ammatinharjoittajienkin” juuret Unkarissa, sillä 1458 kuningas Matias Corvinus määräsi kahdenkymmenen aatelisen puolustusjoukkoihin turkkilaisia valloittajia vastaan. Mongoleista ja pustan hevosmiehistä vaikutteita saaneiden husaarien pääaseena oli yleensä sapeli ja he olivat varsin taitavia ratsastajia. Alun perin siis eliittiratsuväkeä tarkoittanut termi muuntautui myöhemmin kattamaan myös muitakin kuin vain Unkarin kevyen ratsuväen sotilaita.

Husaari 20-vuotisjuhlaolut
Rusehtava, punaiseen taittuva olut melko niukalla vaahdolla. Tuoksusta löytyy tummahkon leipäistä, makeahkoa maltaisuutta sekä kohtalaisesti pähkinäistä kuivuutta. Ruskeaa tunnelmaa leikkaa ruohoinen, joskin melko mieto humalan puraisu. Tuoksu johdattelee makua hyvin pitkän matkaa. Maltaisuus tosin nostaa volyymiaan pari pykälää, mutta menettää myös hieman limppuista makeuttaan. Maltaaseen mukavasti painottuva, hieman pähkinäinen ja tuoksun tapaan ruskean syksyinen makumaailma on ryyditetty loppuunsa ihan mukavalla ruohoisella humalan purennalla. Rehti, tuntumaltaan ehkä vähän kevyt, silti oiva kumppani konstailemattomampaan pimeän vuodenajan viettoon – ruokapöydässä lienee melko ässä. Britteihin matkaavat ajatukseni hienoisen rukiin tuntuman kera. Hyvää tekemistä ja tunnelmaa huokuva, miellyttävän maltainen – positiivinen kokemus kaikin puolin.

Pisteet: 34/50

2 kommenttia:

  1. Oppaassa kertoo tyyliksi Amber Ale ja tuossa kuvassasikin näyttää punertavalta. Mutta onko tämä silti Brown Ale vai? Itse en ole kyseistä olutta juonut, siksi vain kysyn.

    VastaaPoista
  2. Moi, hyvä huomio, en ollutkaan tuota edes tarkastanut

    Pääsääntöisesti otan tyylit ratebeeristä, jossa tämänkin kohdalla on tuo brown ale. Kuva myös hieman hämää punakkuudellaan johtuen kynttilävalaistuksesta - enemmän ruskea se oikeasti on. Enkä maunkaan puolesta brown alen määritystä kyseenalaistaisi, vaikkei tuo amberkaan metsään varmasti menisi.

    VastaaPoista